Osallistavat menetelmät: tanssi ja draama, eli itseilmaisu

Tanssataan, tanssataan!

Tanssin sijaan itse tykkään usein käyttää nimeä liikeilmaisu, sillä moni saattaa ottaa tanssista paineita. Koen nimittäin, että soveltavana lajina tanssilliset harjoitukset ovat erilaisia keinoja liikuttaa ihmisiä. Toki on sitten tanssitaiteilijoita, jotka osaavat käyttää tätä välinettä monipuolisemmin, mutta teatteri-ilmaisun ohjaajana ja tulevana sosionomina on hyvä jos on joitakin juttuja hallussa.

Tanssillisia töitä olen päässyt pitämään mm vanhusten kanssa ollessani mukana VIRTA-hankkeessa. Olen myös toinen perustajajäsen lasten ja nuorten tanssiteatteri Williwisiossa, ja sitäkin myötä on tullut kokemusta siitä, miten hyödyntää liikettä lasten kanssa. Pitäessäni kehitysvammaisten henkilöiden draamaryhmää, teimme toisinaan myös liikunnallisia harjoitteita.

Ajattelin tehdäe simerkkivideon yhdestä ikäihmisten tanssisessiosta ensi viikon postaukseen, mutta tälllä viikolla kirjoitan muutaman harjoitteen. Nämä kertyivät minulle opiskellessani teatterialaa, ja tässä bloggissa mainitsemani harjoitukset ovat sellaisia joita käytän usein. Nämä ovat siinäkin mielessä enemmän ilmaisuun kuin puhtaasti tanssiin liittyviä harjoitteita.

Joo-peli (lämmittely)

Liikutaan tilassa. Ohjaaja huutaa esim. ”Ollaan leijonia”, johon osallistuvat huutavat joo, ja alkavat liikkua ja äännellä kuin leijonat. Ehdotukset voivat olla myös jotakin tekemistä esim. pelataan jalkapalloa. Ohjaaja voi aloittaa huutamisen, mutta myös ryhmä voi antaa aiheita ja ehdotuksia.

Joku osa johtaa

Liikutaan tilassa tavalliseen tapaan. Ohjaaja huutaa välillä ohjeita, minkä osan johdolla seuraavaksi liikutaan. Jos nenä johtaa, se on ensimmäinen käännöksessä ja muu kroppa seuraa sen liikkeitä. Jos puolestaan ristiselkä johtaa, sen jatkeena tulee muu keho.

Sokkotanssi (lämmittelyyn, vuorovaikutukseen)

Otetaan parit. Toinen laittaa silmät kiinni ja toinen lähtee tanssittamaan. Musiikki taustalle!

Silmät auki olevat vaihtavat välillä paikkoja joten he tanssittavat vuorotellen kaikkia sokkoja. Lopuksi oma pari johdatetaan istumaan ja vaihdetaan osia.

Apinalauma (lämmittely, ryhmäytyminen)
Liikutaan tilassa. Ilman erillistä sopimusta joku aloittaa mahdollisimman vaivihkaa jonkin liikkeen, joka muiden tulee mahdollisimman nopeasti napata ja alkaa tehdä samaa liikettä, esim. käden liikuttaminen tietyllä tavalla, suun vääntely, ontuminen, jokin ääni. Kun näyttää, että kaikki ovat napanneet liikkeen itselleen, voidaan laittaa liikkeelle seuraava liike, 
Salmiakkitanssi (lämmittelyyn, yhteistyöhön)

Seuraa johtajaa –variaatio. Muodostetaan salmiakkikuvia. Aina kuvion kärjessä oleva johtaa liikettä. Taustalle jotakin mukavaa musiikkia. Johtaja vaihtuu, kun kärjessä oleva kääntyy. Silloin seuraavassa kärjessä oleva johtaa. Johtovuoron vaihduttua annetaan tilaa takana olevalle, jotta hän pääsee kärkeen. Kuvion keskellä olevat siirtyvät hissukseen lähemmäksi kärkeä, jotta hekin saavat johtaa vuorollaan.

Suutari-improvisaatioharjoitus (improvisaatioon)

Osallistujat jaetaan pareiksi. Kumpikin pareista on vuorollaan suutari, joka ojentaa toiselle kuvitteellisen lahjapaketin. Lahjan saaja näyttelee avaavansa paketin ja ilahtuvansa sisällöstä. Paketissa on kuvitteelliset kengät (esim. balettitossut, sukellusräpylät, steppikengät), jotka lahjan saaja vetää jalkoihinsa ja näyttelee käyttävänsä niitä (esim. alkaa tanssia balettia, tehdä uintiliikkeitä, stepata). Koko harjoitus toteutetaan useaan kertaan äänettömästi pelkkiä eleitä käyttäen. Jokainen pari voi myös vuorollaan esiintyä muulle ryhmälle, joka yrittää eleiden perusteella arvata, minkälaiset kengät suutari antoi.

Kuka johtaa liikettä? (Vuorovaikutus, yhteistyö, havainnointi)

Asetutaan piiriin ja päätetään kuka poistuu paikalta hetkeksi. Sisälle jääneet sopivat liikkeenjohtajan. Liikkeenjohtaja ryhtyy toistamaan jotain liikettä ja muut matkivat häntä. Liikkeenjohtaja vaihtaa aika ajoin liikettä, muut jatkavat hänen matkimistaan. Koetetaan tehdä liikkeidenvaihdot niin nopeasti, ettei päällepäin näy, kuka liikkeet alun perin keksii. Kutsutaan ulkopuolella ollut sisälle ja hän koettaa sivusta seuraamalla arvata, kuka on liikkeenjohtaja. Jos hän arvaa oikein, laitetaan liikkeenjohtaja seuraavaksi ulkopuolelle ja valitaan uusi liikkeenjohtaja. Harjoitetta voi vaikeuttaa rikkomalla ympyrämuodon, jolloin tilassa lähdetään liikkumaan sikin sokin. Muuten toimitaan aivan samoin.

Peili (läsnäolo, vuorovaikutus, kuulluksituleminen)

Pareittain. Toinen tekee liikkeen mahdollisimman selkeästi ja toinen matkii sitä kuten peili. Aluksi sovitaan kumpi toimii vetäjänä. Voidaan aloittaa myös suoraan siten, että ei sovita kumpi johtaa, vaan tarkkaillaan toista ja tehdään pienet pätkät kerrallaan. Annetaan tilaa ja aikaa tehdä. Käytetään eri tasoja ja välimatkoja.

Seitsemän vireystilaa (improvisaatio, fyysinen hahmottaminen)
- 'löysä spaketti', ei pääse liikkeele, leuka roikkuu, voimaton
- 'unissakävelijä', unelias, hidas, vähän edellistä aktiivisempi
- 'jamaicalainen', rento, iloinen
- 'järjestäjä', neutraali, suoraviivainen
- 'ohjaaja', edellistä aktiivisempi, harmistuu, jos asiat väärissä paikoissa
- 'pelokas', säikkyy hysteerisesti kaikkea
- 'halvaantunut', kankea, kaikki jäsenet jännittyneet

Käydään ensin kaikki vireystilat läpi spaketista halvaantuneeseen. Jokainen itsekeseen. Sen jälkeen voidaan varioida vireystilasta toiseen sekajärjestyksessä. Myös kahden tai useamman ihmisen kohtaamisia/kohtauksia vireystiloilla. Muut voi antaa vireystilan tai muut voivat arvata tekijän vireystilan. Variaatoita monia! 

Liioittelurinki

Asetutaan piiriin. Ohjaaja laittaa liikenteeseen pienen äänen ja pienen liikkeen. Lähdetään piirissä vuoronperään kasvattamaan tätä pientä elettä siten, että aina seuraava tekee hieman suurieleisemmin kuin edellinen oli tehnyt. ohjaaja kannustaa menemään eleen liioittelemisessa aivan äärimmäisyyksiin. Kun pieni ele on kasvanut tarpeeksi, lähdetään taas asteittain pienentämään sitä ja jatketaan niin kauan, kunnes ele on lähes kokonaan hävinnyt. Usein tarina lähtee tässä lentoon.

Kuvasta tanssiksi (yhteistyö, luovuus, vuorovaikutus, itseilmaisu)

1) Jaetaan iso ryhmä pienempiin ryhmiin (3-4 hlö)
2)Ryhmälle jaetaan kortti/kuva, tai vaihtoehtoisesti ryhmä on voinut etsiä sen itsekin. Tätä ei näyteä muille ryhmille.
3) Ryhmä keskustelee kuvasta, mitä siinä näkyy, miten tulkitsevat sitä, millaisia tunteita se herättää. Nämä ajatukset he muodostavat fyysiseksi liikkeeksi. Jokainen keksii yhden liikkeen, ja näistä sitten yhdistetään tanssiksi. Voi valita ohjeistaako ryhmää tekemään esittävämmän, pantomiimimaisen tanssin vai enemmän ilmaisuun keskittyvän, jossa tanssi ei suoraan esitä kuvaa, vaan kertoo niistä ajatuksista ja tunteista, joita kuva herätti

4 Tanssit esitetään vuorotellen toisille ryhmille. Ensin keskustellaan siitä, mitä muut näkivät tanssissa. Sen jälkeen opettaja esittää valikoiman kuvia, joista yksi on ryhmän inspiraationa toiminut kuva. Katsojat saavat pohtia, mistä kuvasta oli kyse. Oikean löytminen ei tässä ole se pääasia, vaan keskustelu ja itseilmaisu

Elementit Tuli, Vesi, Ilma ja Maa (Liike, ilmaisu, fyysinen hahmottaminen)

Alussa maataan selällään lattialla. Ohjaaja käskee jännittämään vasemman jalan lonkasta varpaisiin niin jännittyneeksi kuin mahdollista, noin 10 sekuntia. sitten rentoutus ja sama raaja uudelleen. Tämä toistetaan myös toisen jalan kohdalla, samoin molemmat kädet erikseen, pakarat ja alaselkä, niska ja hartiat, pää ja naama.

Tämän jälkeen ohjaaja käskee mielikuvan yhdestä elementistä (esim. tulesta) alkaa liikuttaa vasenta jalkaa ja sitten sammua. Sama toistetaan toisella jalalla ja molemmilla käsillä. Viimeiseksi tuli käsketään liikuttamaan torsoa, ja viimein tuli siirtyy koko ruumiiseen. Tästä ihminen jatkaa ja voimistaa liikettä, silmät auki mutta välittämättä suuremmin ympäristöstään. Tietenkään ei pidä törmäillä, muttei myöskään esittää. Tärkeintä on omasisäinen tunne

Harjoitteen lopuksi ohjaaja käskee pienentää liikettä ja käydä lopulta makaamaan. Elementti sammuu ja mielikuvasta luovutaan. Hetken makailun ja rauhoittumisen jälkeen noustaan ylös varovasti.

Sama harjoite toistetaan myös muilla elementeillä. Harjoitteissa voidaan käyttää sopivaa musiikkia/äänitettä taustalla tehostamaan vaikutusta.

Tähän harjoitukseen ei ole kaikkien pakko osallistua, mutta mikäli päättää olla osallistumatta tulisi myös jäädä luokan ulkopuolelle, koska kyseessä on harjoitus jossa pitää liikkua niinkuin kukaan ei katsoisi. On yllättävää, miten huolellisesti tehtynä tämä harjoitus herättää ihmisissä hyvinkin paljon tunteita.
Yhden session mitta voi vaihdella, mutta aikaa kannattaa varata 15-45 minuuttia/elementti. Kun itse osallistuin harjoituksen tekemiseen, meillä muistaakseni meni 3 tuntia jos taukoja ei lasketa. On tärkeää myös purkaa harjoitteen tuomat fiilikset.

Osallistavat menetelmät: Musiikki (harjoituksia)

Rytmiharjoitukset

Rytmiharjoitus
- Yksi osallistuja antoi rytmin, taputti vaikkapa seitsemän kertaa lattiaan. Muut tulivat mukaan tähän rytmiin. Ensimmäinen isku tehtiin kahdella kädellä

Rytmivaihtelut
- Harjoittelimme askelia siten, että otimme sovitun tempon, ja ensin tehtiin vaikkapa 4/4 askelta eli joka lyönnille askel. Sitten vaihdoimme että 8/4, jolloin astuttiin tahdille ja teuolle, ja sitten vielä silleen ettö 16 askelta, eli harjoittelimme rytminvaihteluita, tempon säilyessä samana

-Pareittaan kolmeen laskeminen
Tämä on perinteinen harjoitus, missä tulee kuunnella rytmiä sekä kaveria, eli vourovaikutustaitoja lisää. Tämä sopii hyvin myös jänrikkojaksi uuden ryhmän kanssa, sillä yksinkertaisuudessaan tehtävä on aika vaativa, asekös yleensä purkautuu nauuna. Idea on siis sellainen, että pari A+B laskevat kolmeen vuorotellen näin:

A - yksi
B- kaksi
A - kolme
B- yksi
A- kaksi
B- kolme

ITätä toistetaan niin kauan että se alkaa sujua. Sitten siihen voidaan lisätä sellainen juttu, että joku numero korvataan liikkeellä, vaikkapa kyykky korvaa numeron 2
A- yksi
B- kyykky
A - kolme
B - yksi
A- kyykky
B- kolme

Loppua kohti kaikki numerot voi korvata liikkeellä.
Teimme vähän vastaavaa harjoitusta myös isossa ryhmässä.

Muita musiikkiin ja ääneen liittyviä harjoituksia:

TUNNELAULAMINEN
Otetaan joku kaikille tuttu biisi, vaikkapa "Ukko Noa". Ensin lauletaan sitä yhdessä normalisti, sitten siihen vaihdetaan eri tunnetiloja - lauletaan iloisesti, vihaisesti, surullisesti. Sitten mietitään millä tavalla se vaikutti ääneen, kehoon, mitä ajatuksia se herätti. Tutun laulun keinoin on helppo lähteä leikitellen hakemaan tunteita ja heittäytymistä.

MUSIIKKIMAALAAMINEN
Musiikkia voi yhdistää myös kuvataiteeseen esim. siten, että antaa musiikin vaikuttaa taustalla, kun lähtee maalaamaan. Tärkeä on kuunnella sisintä, ja sitä mitä musiikki antaa siihen tilanteeseen. Loppupurku on ehdottoman tärkeä

MUSIIKKIKIRJOITTAMINEN
Sama ajatus kuin aikaisemmassa, mutta maalaamisen sijaan kirjoitetaan.

KAPELLIMESTARI JA KONSERTTI

Valitaan muutamia tunteita/ääniäAsetutaan orkesterimuodostelmaan siten, että samanlaiset tunteet/äänet ovat samassa paikassa. Tunnekapellimestari ohjaa tunneorkesteria. Kapellimestarin merkistä tunnetta /ääntä joko suurennetaan tai pienennetään, voimakkuutta ja rytmiä. Alkaa hiljaisuudesta ja päättyy hiljaisuuteen. Kapellimestaria on hyvä vaihtaa välillä

Äänimaailma

Ryhmä lattialle selin makuulle päät piirin keskustaan. Silmät kiinni aloitetaan tuottamaan ääntä, kaikkea muuta paitsi puhetta. Liitytään toisten ääniin, muutetaan niitä, otetaan impulsseja. Annetaan jokaisen äänelle tilaa ja mahdollisuus kuuntelemalla ja liittymällä mukaan ääneen, aina ei tarvitse olla oma keksimä ääni. Lopetus yhteisestä päätöksestä. Voidaan sopia joku teema, esim. syksy, maatila, koulun piha, tai sitten voidaan lähteä vapaasti impromisoimaan erilaisten äänten kanssa mitä meistä löytyy

Äänimaton kuljetus ryhmänä

Jakaannutaan neljän hengen ryhmiin. Ryhmä sopii keskenään kunkin hokemat/ äänet, ja sopii rytmistä. Ryhmä kuljettaa äänimattoa yleisön edessä normaalikorkeudesta ylemmäksi ja ylemmäksi, korottaen äänen aina hysteeriseen huutoon asti. Huipulla jonkin aikaa oltuaan he laskevat rauhallisesti normaalitasolle.

Sama harjoite voidaan tehdä myös niin, että ryhmä lähtee normaalitasolta laskemaan korkeutta ja volyymia päätyen hiljaisuuteen. Hiljaisuus on aktiivinen, ja sieltä lähdetään yhteisestä impulssista tuomaan ääni takaisin normaalitasolle. Tämä tuottaa aivan erilaisia tunnelmia kuin äänen korotus.

Musiikista kohtaus

Ohjaaja valitsee erilaisia, eri tunnelatauksen omaavia kappaleita, joissa mahdollisesti vaihtelua biisin keskellä. (ei miel. laulua, tai sitten jotain outoa kieltä). Ryhmiin jaetaan, n. neljän tai viiden. jokaiselle oma tila ja mankka tarpeellinen. Kuuntelevat yhdessä heille summassa annetun biisin. Antavat assosiaatioiden kulkea samalla. Mitä herättää? Sitten alkavat yhdessä suunnitella, millainen tarina kappaleessa on. Tekevät, harjoittelevat huolella sanattoman näytelmän, ja taimaavat mahdollisimman hyvin kappaleen erilaisiin muutoksiin ja tunnelmiin. On hyvä, jos ennen tätä on harjoiteltu mimiikan perusteita.

OSALLISTAVAT MENETELMÄT: Musiikki (teoriaa)

Osallistavista menetelmistä meillä oli musiikkia 2 x 4h. Se on kovin vähän, mutta antoi kuitenkin paljon ideoita ja totesinkin tunnilla että näitä osallistavia menetelmiä käytetään paljon "ristiin", eli esimerkiksi kuvaamataidossa, draamassa ja tanssissa hyödynnetään paljon musiikin eri elementtejä.

Vaikka teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksessa näitä asioita oltiin käyty, kyllä tunneilla tuli aljon uutta näkökulmaa. Aikaisempi koulutukseni pohjasi paljon äänimaailmoihin, heittäytymiseen, itseilmaisuun - no oli meill rytmiikaakin. Savonia AMK:n tunneilla musiikki pilkotiin eri osia-alueisiin,joiden pohjalta harjoitteita on hyvä lähteä kehittämään.

Tässä postauksessa paneudun enemmän teoreettisiin asioihin ja teen harjoitteista erillisen kirjoituksen.

Musiikin elementit
Musiikilla on seitsemän eri elementtiä, joiden pohjalta harjoituksia voi lähteä suunnittelemaaan. Nämä elementit ovat:

Sävel - melodia
Tempo - kertoo sen, millä nopeudella musiikin rytmi menee eteenpäin. Rytmi saattaa vaihdella, tempo säilyy.
 rytmi -Rytmilajeja on monenlaisia, esimerkiksi samba, valssi. Rytmi voi olla tasa- tai takapotkuinen. Rytmi järjestää musiikin aikaa.
Dynamiikka - äänenvoimakkuus
harmonia - eri sointujen ja elementtien yhteen"sopivuus" . Harmonioita voi olla monenlaisia
muotorakenne - musiikki alkaa ja loppuu hiljaisuudesa. Hiljaisuuksien välillä on musiikki ja sen muoto
sointiväri - erilaiset äänet soivat eri tavalla, esim. piano, haitari, kitara, huilu

Tänä vuonna olen itse aloittanut opiskelemaan laulua. Aloitin kuoronkin, mutta ajanpuutteen vuoksi se oli lopetettava. Meillä on aikaisemmissa opinnoissa ollut toki näitä asioita, mutta minua ujostuttaa laulaminen. Teatterissa pystyy hyödyntämään toolia, jonka taakse piiloutua. Olen niin herkkä, eikä musikki anna paljon suojaa, vaan siinä ollaan tosi avoimena. Voi siihenkin ottaa rooleja, mutta haluan pysyä aitona niistä huolimatta.

No, joka tapauksessa, olen siis tänä vuonna aina aika-ajoin ajautunut Sibelius Akatemian nettisivuille, joista löytyy paljon teoriaa mutta myös harjoituksia. Toki nämä ovat usein tarkempia taitoja esim. eri äänitekniikasta tai vaikkapa jazz-rytmistä, mutta siellä on myös hyviä teoreettisia kirjoituksia, mm. musiikin ja kuuntelemisen narratiivisuudesta. Musiikin kuunteleminen voi auttaa tunnistamaan omaa identiteettiä, toisaalta sen kautta voidaan jakaa kulttuuriperintöä ja käydä keskustelua. Musiikin avulla voi ylittää omat rajansa, ja tulkinta antaa musiikille "äänen". Oheinen kuva on kaapattu sivulta, mikäli sinua kiinnosta tämän asian pohtiminen lisää, voit tutustua sivuun TÄÄLLÄ

Tunnilla käydyt harjoitukset sekä omia harjiotusideoita listaan vielä erikseen